Harjavallan Kuparikiekon historiaa
”Jääkiekkoilu käynnistettiin Harjavallassa Outokummun kuparitehtaalle perustetussa urheilukerhossa pian tehtaan tuotannon liikkeellelähdön jälkeen helmikuussa 1945. Keskeinen paikallinen jääkiekkotoimija tehtaalla oli rakennusmestari Niilo Erjamo. Maaliskuun 10. päivänä 1945 Outokummun Urheilukerho kävi Valkeakoskella pelaamassa ensimmäisen ottelunsa, jonka se voitti 1-5 lukemin. Helmikuun 5. päivänä 1945 Harjavallassa, Kokemäenjoen jäällä, pelattiin myös tamperelaisseurojen TBK:n ja Ilveksen välinen näytösottelu, joka teki osaltaan lajia tunnetuksi. Outokummun Harjavallan tehtaiden työntekijöiden joukossa jääkiekkoinnostus oli kova, sillä vuonna 1946, jolloin tehtaan jääkiekkorata sai myös sähkövalot, tehtaan sisäiseen sarjaan osallistui 50 pelaajaa. Helmikuun 12. päivänä 1947 Outokummun Urheilukerho oli toisena osapuolena Raumalla paikallista Lukkoa vastaan pelatussa, ensimmäisessä virallisessa satakuntalaisessa jääkiekko-ottelussa. Peli päättyi tasatulokseen 4-4. Kolmiosaista ottelusarjaa jatkettiin vielä Harjavallassa ja Raumalla, ja molemmat päättyivät Outokummun Urheilukerhon voittoon. Alkuvuodesta 1950 Harjavallassa Outokummun Urheilukerhon kanssa kävi pelaamassa myös ruotsalainen jääkiekkoseura Hedemora SK, joka voitti harjavaltalaiset murskalukemin 0-16. Vuodesta 1961 lähtien Outokummun Urheilukerho tuli tunnetuksi nimellä Harjavallan Kuparikiekko, joka ensirekisteröitiin yhdistysrekisteriin lokakuussa 1961. Seuran ensimmäisenä ja pitkäaikaisena puheenjohtajana toimi Outokummun Harjavallan tehtaiden käyttöinsinööri Pekka Heininen.
1970-luvulla Kuparikiekon riveistä maailmalle lähti Harjavallassa 1955 syntynyt jääkiekkoilija Kari Makkonen. Yksitoistavuotiaana KuKin riveihin liittynyt Makkonen pelasi vuosina 1974-1991 yhteensä 565 runkosarjaottelua Suomen mestaruussarjassa / SM-liigassa Porin Ässissä ja teki niissä 575 tehopistettä (286+289). Ässien riveissä hän voitti vuonna 1978 myös Suomen mestaruuden, minkä jälkeen Makkonen siirtyi kaudeksi 1979-1980 yhtenä ensimmäisistä suomalaisista Pohjois-Amerikan ammattilaisliiga NHL:ään Edmonton Oilersin riveihin. Suomen jääkiekkomaajoukkueessa Makkonen pelasi 167 A-maaottelua. Vuonna 1995 hänet aateloitiin Suomen Jääkiekkoleijonaksi numerolla 99.
1980-luvun puolivälissä Harjavallan Kuparikiekolla oli kolme juniorijoukkuetta ja yksi nelosdivisioonassa pelaava miesten joukkue. Juniorijoukkueet harjoittelivat Outokumpu Oy:n hoitamassa Kuparin kaukalossa ja miesten joukkue Honkalan urheilukeskuksen yhteyteen valmistuneessa kaukalossa. Kaikki KuKin pelit pelattiin Honkalassa. 1990-luvun lopulla Kuparikiekko nousi kolmanteen divisioonaan, ”jäähallisarjaan”, minkä vuoksi se joutui pelaamaan kotiotteluitansa sekä Huittisten että Kiukaisten Panelian jäähalleissa.
1990-luvun loppupuoliskolla myös Harjavaltaan puuhattiin voimakkaasti omaa jäähallia, hanke tosin jakoi mielipiteitä. Lopulta jäähalli rakennettiin vuosina 2002-2003 Honkalan urheilukeskuksen yhteyteen jäähalliyhtiön toimesta ja valtion rahoituksen avittamana. Se otettiin käyttöön lokakuussa 2003, ja se helpotti selvästi jääkiekkoharrastamista Etelä- ja Länsi-Suomen yhä lyhyemmäksi muuttuneissa talvissa.
Harjavaltalaisista jääkiekkoseuroista Kuparikiekolla oli talvella 2008 luistelukoulun lisäksi seitsemän joukkuetta Suomen Jääkiekkoliiton sarjoissa. Junioripelaajia seuralla oli yhteensä noin 180. Maaliskuussa 2008 Kuparikiekko sai Suomen Jääkiekkoliitolta Sinettiseura-tunnustuksen laadukkaasta nuorisotoiminnasta. Kuparikiekon kummiseura oli Porin Ässät, joka toimi vuosituhannen taitteessa kummina myös harjavaltalaiselle jääkiekkoseuralle, maaliskuussa 1995 perustetulle Harjavallan Ruutipojille.”
Lainaus: Vartiainen Vesa: Maatalouspitäjästä teollisuuskaupungiksi Harjavallan historia 1860-luvulta 2010-luvulle
| Ei uutisia |